Kuinka kauan kaveruus kestää?

Uudet vapaaehtoiset ja lasten äidit kysyvät välillä, kuinka kauan kaverisuhde kestää. Kysymykseen ei ole yhtä vastausta. Ainakin niin kauan, kuin kaveruus on kummallekin mielekästä ja tärkeää tai joskus jopa lopun ikää.

Mieskaveritoiminta tarjoaa mahdollisuuden yhdessä tekemiseen ja oppimiseen, lapsen tai nuoren luotettuna aikuisena olemiseen. Mieskaverin ja lapsen kaveruus on asioiden jakamista. Samalla se tarjoaa lapselle ikkunan miehen maailmaan ja miehelle ikkunan lapsen maailmaan. Ihmissuhde on aina ainutlaatuinen ja kaveruuden pituuteen vaikuttaa moni asia.

Kaveruuden kestoa ei haluta rajata

Mieskaveritoiminnan täyttäessä 25-vuotta vuonna 2017 silloinen Uudenmaan mieskaveritoiminnan ohjaaja Marika Rosenborg kirjoitti blogissaan: ”Ihmissuhdetta ei voi arvottaa pituuden mukaan”, että mieskaveritoiminta on siitä erikoista vapaaehtoistoimintaa, ettei sen kestoa määritellä kaverisuhteen alkaessa. Tämä on vapaaehtoistoiminnan kentällä harvinaista, sillä tutkimuksistakin tiedetään, että ennalta määritelty ajanjakso auttaa päätöksessä lähteä lapsen mieskaveriksi. Vapaaehtoistoimintaan pitäisi olla ketterää hypätä mukaan ja helppoa lopettaa. Projektimaisuus viehättää nykyihmistä. Halutaan osallistua, mutta mieluiten niin, että tehtävällä on selkeä alku ja loppu.

Mieskaveritoiminnassa ei haluta määritellä kaveruuden pituutta – siitäkin huolimatta, että se tutkimusten mukaan edistäisi vapaaehtoisten miesten saamista toimintaamme. Ihmissuhde voi olla hyvin vaikuttava silloinkin, kun se ei kestä kuin tietyn vaiheen elämässä. On hienoa, jos kaveruus jatkuu aikuisuuteen asti, mutta on tärkeätä tunnistaa, että kaikki ihmissuhteet ja kohtaamiset ovat tärkeitä.

Kaveruus voi muuttua

Kaveripareja on vuosikymmenien aikana syntynyt yli tuhat. Osalla mieskavereista on ollut useita pikkukavereita, joista on kasvanut lopulta ystäviä. Tällöin onkin syntynyt kahden aikuisen kaveruus ja ehkä myöhemmin roolit vaihtuvat ja pikkukaverista tuleekin mieskaverin apu elämässä.

”Jotkut kaveruussuhteet muuttuvat etäkaveruudeksi, kun elämä vie eri suuntiin. Joskus kaveruus ei kestä elämässä vastaan tulevia haasteita. Tällaisia voivat olla vaikka perhesuhteiden muutokset, sairastuminen tai luottamuksen menettäminen”, kirjoittaa Marika Rosenborg.

Aikuisen vastuu kaveruuden päättämisessä

Jos kaveruus katkeaa syystä tai toisesta, tärkein päämäärä on tällöin, että jokainen tulee kuulluksi ja pääsee kertomaan tunteistaan ja ajatuksistaan. Aikuisten tehtävä on pitää huolta siitä, ettei lapselle jää tunnetta, että hän olisi syypää kaveruuden päättymiseen.

Lapsen elämästä ei tule kadota selittämättä. Asioiden selvittäminen on aikuisten vastuulla. Äitien perehdyttämisessä käydään läpi sama asia: Ei ole reilua hylätä mieskaveria kertomatta syytä. Kaveruussuhde on myös miehelle tärkeä. Kun aikuinen on lapsen kaverina, on aikuisella suhteessa aikuisen velvollisuudet, siksi mielijohteista syntyviä päätöksiä pitää välttää. Lapsi etsii itsestään syytä, jos tärkeä aikuinen katoaa yllättäen hänen elämästään.

Ihmiseen tutustuu vain viettämällä aikaa hänen kanssaan ja ajan myötä suhde tulee usein merkityksellisemmäksi. Voi käydä myös niin, ettei yhteyttä synny tai se tuntuu hankalalta. Silloin on toisen kunnioittamista ottaa asia puheeksi, kuulla kaikkia osapuolia ja vetää tilanteesta yhteinen johtopäätös.