Mieskaverit® vuosi 2025
2.3.2026
Mieskaverit kuudessa maakunnassa viettivät aikaa lasten ja nuorten kanssa yhteensä yli 20 000 tuntia! Vuoden aikana syntyi 39 uutta kaveriparia ja vuoden aikana koulutettiin 43 uutta vapaaehtoista mukaan toimintaan. Vuoden aikana 219 alle 18-vuotiaalla lapsella tai nuorella oli mieskaveri. Sen lisäksi monet kaverisuhteet ovat edelleen käynnissä vaikka "pikkukaveri" on aikuistunut.
Vuosittainen kysely toiminnassa mukana oleville lapsille, vapaaehtoisille ja lasten vanhemmille kertoo toiminnan merkityksestä
Kyselyyn vastasi 78 mieskaveria, 68 vanhempaa ja 35 lasta.
Avovastaukset osoittavat, että toiminnalla on ollut merkittävä vaikutus koko perheeseen. Lapsille erityisen tärkeää on ollut turvallisen ja luotettavan aikuissuhteen muodostuminen. Lapset ovat saaneet elämäänsä yhden turvallisen, hänen asioistaan kiinnostuneen aikuisen lisää. Toiminta on tukenut lasten itsetunnon kehittymistä. Yhteinen tekeminen sekä hyväksyvän ja kannustavan aikuisen läsnäolo ovat vahvistaneet lapsen kokemusta omasta arvostaan ja merkityksellisyydestään.
Vapaaehtoisen mukanaolo on laajentanut sekä lapsen että perheen sosiaalisia suhteita. Tämä on ollut erityisen merkityksellistä tilanteessa, jossa muut tukiverkot ovat olleet vähäiset. Toiminnalla on ollut myönteinen vaikutus myös vanhemman jaksamiseen. Lapsen vanhempi on saanut omaa aikaa ja hengähdystaukoa lapsen ollessa mukavan ja tutun aikuisen kanssa, mikä on tukenut vanhemman hyvinvointia ja voimavaroja arjessa. Lapsen hyvä mieli ja odotus tapaamisista ovat heijastuneet positiivisesti koko perheen ilmapiiriin ja arkeen.
Toiminnan säännöllisyys on ollut keskeinen tekijä sen koetussa hyödyssä: ennakoitavat ja toistuvat tapaamiset ovat vahvistaneet luottamusta, jatkuvuutta ja toiminnan myönteisiä vaikutuksia pitkällä aikavälillä.
Toiminta on ollut merkityksellistä myös vapaaehtoiselle monella tasolla. Vapaaehtoinen on kokenut vahvasti merkityksellisyyden ja tarpeellisuuden tunnetta: kokemus siitä, että on tärkeä hahmo ja voi olla avuksi nuorelle ja koko perheelle, on lisännyt motivaatiota ja sitoutumista toimintaan. Yhteinen tekeminen on tuonut arkeen iloa, hyvää mieltä ja myönteisiä tunteita, jotka ovat rikastuttaneet vapaaehtoisen omaa elämää.
Toiminta on toiminut myös vastapainona työlle ja arjen vaatimuksille. Yhdessä puuhastelu on auttanut irrottautumaan stressistä ja tukenut palautumista sekä henkistä hyvinvointia. Vapaaehtoisen ja lapsen välille muodostuu usein merkityksellinen ihmissuhde; lapsesta tulee tärkeä ja läheinen, ja suhde tuo sisältöä ja merkitystä vapaaehtoisen arkeen.
Lisäksi toiminta on tukenut vapaaehtoisen henkilökohtaista kasvua. Nuoren ihmisen kohtaaminen on avartunut näkökulmia, lisännyt empatiaa ja haastanut pohtimaan asioita eri näkökulmista, mikä on osaltaan vahvistanut ymmärrystä erilaisista elämäntilanteista